Elämäntarinat talteen
Olisiko nyt hyvä aika pohtia, mitä kaikkea on elämässäsi tapahtunut ja kirjata tarinat talteen?
Tule kirjoittamaan tarinasi Elämäntarinani-kurssille – tai anna minun tehdä se tilaustyönä.
OSALLISTU ELÄMÄNTARINANI-KURSSILLE
Elämäntarinani-kurssilla käymme läpi koko elämänkaaresi. Kurssilla saat vinkkejä, neuvoja ja tukea tapahtumien muistamiseen ja niiden kirjoittamiseen. Kirjoitustehtävistä koostuu vähitellen oma tarinasi. Kurssin aikana kertynyttä materiaalia voit täydentää ja tarinoiden kirjaamista jatkaa myöhemmin itsenäisesti.
Kun sisältöä on riittävästi, tarinoista ja valokuvista on mahdollisuus painattaa myös omakustannekirja.
Kurssi kokoontuu 6 kertaa (1,5 tuntia kerrallaan). Kurssille mahtuu 5–8 henkilöä.
Jos olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä: 040 512 0754, marjo.tiirikka@marilo.fi tai täytä yhteydenottolomake.
ELÄMÄNTARINA TILAUSTYÖNÄ
Halutessasi kirjoitan elämäsi tärkeimmät tapahtumat ja muistot tarinaksi, jonka voit antaa vaikka lahjaksi läheisillesi. Elämäntarinaasi voidaan liittää valokuvia matkasi varrelta.
Haastattelen sinua lapsuudestasi, nuoruudestasi ja aikuisiästäsi. Painotan asioita toiveittesi mukaisesti. Jos haluat, haastattelen muitakin läheisiäsi ja etsin tietoja ennen vuotta 1939 ilmestyneistä digitoiduista lehdistä.
Minulla on pitkä kirjoittajakokemus toimittajan työstä. Olen kirjoittanut useita sukutarinoita sekä kaksi tietokirjaa: elämäkerran Arabian Heljä keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä ja yhdessä Ida Lindströmin kanssa kirjan Kohtalona Suomenlinna.
Jos haluat minun kirjoittavan tarinasi, ota yhteyttä: 040 512 0754, marjo.tiirikka@marilo.fi tai yhteydenottolomakkeella.
ESI-ISÄNI LÖYSI ELIAS LÖNNROTISTA SIELUNKUMPPANIN
Toisinaan käy niin, että kun menneisyyttään alkaa penkoa, se vie mennessään – yhä kauemmas ja kauemmas. Viime vuosina olen penkonut sukuni historiaa laajemmin ja löytänyt mielenkiintoisia tarinoita. Yksi niistä paljasti, että suurmies Elias Lönnrot oli samanlainen kansanmies kuin oma esi-isäni Gustaf Johansson.
Lue tarina Gustaf Johanssonin ja kansanrunouden tutkijan Elias Lönnrotin ystävyydestä.
Yleensä valtaosa sukutarinoistamme kertoo tavallisista kansalaisista. Sellainen oli myös isoisäni isoäiti Beda Johansson. En tiennyt hänestä ensin yhtään mitään, mutta vanhoista lehdistä pääsin sattumalta rautarouvan jäljille – sellaiseksi hän osoittautui. Jämsänkosken sellutehtaan perustajan Elieser Johanssonin puoliso oli melkoisen sinnikäs suurperheen äiti ja yrittäjä. Jokaisen tarina ansaitsee tulla kerrotuksi!
Lue tarina siitä, miten aloin etsiä sukuni tarinoita ja löysin lehtijuttuja Beda Johanssonista.
VINKKEJÄ, MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN SUKUTARINOIDEN ETSIMISESSÄ
Kiinnostaako sinua laajemmin sukusi menneisyys sinua ja haluatko perehtyä siihen itse? Tässäpä muutama vinkki, joilla pääset alkuun.
Vanhat valokuvat, kirjeet, kalenterit, dokumentit ja päiväkirjat ovat mahtava tietolähde sukuhistorian selvittämisessä. Mikäli suvustasi on tehty sukuselvityksiä tai -kirjoja, etsi ne käsiisi. Jotta eri lähteistä löydetyt palaset saavat lihaa ympärilleen, sukulaisia kannattaa haastatella. He saattavat tunnistaa vanhojenkin valokuvien ihmiset ja tietää henkilöistä lisää – edes pieniä tiedon siruja.
Jos sinulla on onnea, mainio tietolähde voi olla myös Kansalliskirjaston digitoimat lehdet vuoteen 1939 asti. Aina ei tarvitse olla mahtisukua löytääkseen vaikka isovanhempiensa kihlajaisilmoituksen lehdestä. Pistäpä hakukenttään isoisäsi tai isoäitisi nimi ja katso, onko hänestä lehdissä kerrottu jotain.
Myös Finna.fi -palvelusta voi löytää esimerkiksi mielenkiintoisia valokuvia menneiltä ajoilta.