Paimion parantola ja kesänäyttelyt

Koe funkkishelmi Paimion parantola

Marilon retki torstaina 22.8.2024 klo 10.00–17.30 sisältää:

• Aino ja Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola tarjoaa silmänruokaa arkkitehtuurista ja designista kiinnostuneille ja mielenkiintoisia tarinoita tuberkuloosiparantolan arjesta.
  
• Tutustumme Paimion parantolan kolmeen kesänäyttelyyn oppaan kanssa.
  
• Hinta alk. 149 €

TUBERKULOOSI OLI TAPPAVA KANSANTAUTI

Tuberkuloosi oli Suomessa vielä 1930-luvulla kansantauti. Joka tunti tähän keuhkotautiin kuoli yksi suomalainen.

Tauti alkoi usein yskimällä. Jos mukana tuli verta, tilanne oli jo paha. Tuberkuloosiin liittyi paljon häpeää, sillä jotkut uskoivat sen johtuvat synnin tekemisestä, asuinpaikan epäterveellisyydestä tai saattoihin tauti olla perinnöllistäkin. Syytä ei aluksi tiedetty.

Kun sairastunut sai lääkäriltä lähetteen parantolaan, matka tuntemattomaan pelotti. Nuori saattoi lähteä ensi kertaa kotoa pois, joku toinen saattoi menettää työpaikan taudin takia. Tulisiko elämästä enää koskaan normaalia?

Pääsisikö sieltä elävänä takaisin? Oliko se kuoleman esikartano, niin kuin väitettiin? Hävisikö tuberkuloosi maailmankartalta?

Aino ja Alvar Aallon läpimurtoteos

Tuberkuloosiparantoloita tarvittiin kipeästi taltuttamaan 1900-luvun alkupuoliskolla laajemmin levinnyt viheliäinen kansantauti.

Paimion parantolasta pidetyn avoimen ja anonyymin arkkitehtuurikilpailun vuonna 1929 voittivat nuoret arkkitehdit Aino Aalto (1894–1949) ja Alvar Aalto (1898–1976). Neljän vuoden rakentamisen jälkeen talo valmistui 1933.

Parantolan avaamista 90 vuotta sitten hehkutettiin helmikuussa 1933 Turun Sanomissa (linkki vie Kansalliskirjaston digitoituun lehteen):

”Älyn, taitavien kätten ja suurten uhrausten yhteisenä aikaansaannoksena kohoaa nyt Preitilässä tuberkuloosiparantola, jonka suojissa terveyden voimilla on tyyssijansa.”

Juttu jatkui:

”Ennen kaikkea ympäröivä luonto täyttää parantola-asukkaan mielen uudella elämänuskolla ja rohkaisee häntä taistelussa sitä ankaraa tautia vastaan, jonka huojentamiseksi tämän maakunnan kansan keskuudessa uusi kaunis ja mitä tarkoituksenmukaisin suurparantola on rakennettu.”

Ei lumpustelua!

Kaikki parantolan 286 paikkaa olivat parissa kuukaudessa täynnä. Potilaille annettiin lukuisia sääntöjä: tupakan polttaminen oli luonnollisesti kiellettyä, samoin alkoholin juominen – ellei lääkäri määrännyt sitä ruokahalun herättämiseen.

Lumpustelu oli ehdottoman kielletty. Mutta mitä se on?

FUNKTIONALISMIN merkittävimpiä rakennuksia maailmalla

Tuberkuloosiparantola oli erityisen sopiva uusien 1930-luvun funktionaalisten oppien mukaiselle suunnittelulle, rakentamiselle sekä muotoilulle. Suunnittelun lähtökohta oli se, että arkkitehtuurin ja muotoilun tuli palvella käyttötarkoitusta.

Aalto nimitti parantolaa mediciiniseksi instrumentiksi. Arkkitehtuurisen taistelunkeinot tautia vastaan olivat hygieenisyys, inhimillisyys, valo, ilma, aurinko, rauha ja lepo.

Parantolan pohjamuoto syntyi Aallon mukaan tavoitteesta ryhmitellä eriluontoiset sairaala- ja hoitohuoneet omiksi kokonaisuuksiksi.

Samalla kukin rakennussiipi suunnattiin parhaaseen mahdolliseen ilmansuuntaan sekä valon että lämpötilojen suhteen. Mitä muita keinoja käytettiin potilaiden parantamiseen ja mielen virkistämiseen?

Mitä hallimakuut tarkoittivat? Auttoivatko ne?

Koe tämä Paimion parantolassa!

Opastetulla noin puolentoista tunnin kierroksella syvennymme Paimion parantolan arkeen, arkkitehtuuriin ja innovaatioihin. Vierailemme parantolan eri kerroksissa ja huoneissa.

Tutustumme rakennuksen arkkitehtuuriin ja parantaviin elementteihin, kuulemme tarinoita potilaiden ja työntekijöiden vaiheikkaasta historiasta parantolassa ja ihmettelemme muotoilun merkityksiä.

Käymme muun muassa kattoterassilla. Opastuksen päätteeksi perehdymme parantolan muotoiluun, väreihin, kalusteisiin ja museoituihin potilashuoneisiin Parantolan huoneita -näyttelyssä.

Lounaan nautimme Paimion parantolan Toivo-ravintolassa.

Kolme kesänäyttelyä

Tutustumme kolmeen taidenäyttelyyn parantola päärakennuksessa, sitä ympäröivässä metsässä sekä Aallon suunnittelemassa erillisessä ns. Bunkkeri-talousrakennuksessa.

Näyttelyn taiteilijat edustavat nykytaiteen kärkinimiä. Esillä ovat Andreas Behn-Eschenberg, Toni Elg, Artor Jesus Inkerö, Ola Kolehmainen, Santtu Laine, Eeva Lietonen, Tuomas A. Laitinen, Josefina Nelimarkka, Nastja Säde Rönkkö, Emilia Tanner ja Pekko Vasantola.

Miten nykytaide istuu historiallisen parantolan ympäristöön?

AIR-näyttely pyrkii luomaan vuoropuhelua parantolan arkkitehtonisen perinnön ja luonnon välille. AIR kutsuu katsojat pysähtymään ja latautumaan elämyksellisen ja rauhallisen nykytaiteen parissa.
Lue AIR-näyttelystä lisää (linkki vie Paimion Parantolan omille kotisivuille)

Vapaan Taidekoulun toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoin ryhmänäyttely kantaa teemaa ”Toinen todellisuus” . Siinä opiskelijat ovat hyödyntäneet kokemuksia Paimion parantolan erityisestä historiasta ja arkkitehtuurista.
Lue Taidekoulun näyttelystä lisää (linkki vie Paimion parantolan kotisivuille)

Lähteet:
Turun Sanomat 19.2.1933
Paimion parantolan kotisivut
Pipsa Havula: ”Jokanen oli masentunu ku tuli sinne. Ku aatteli, et nyt tää elämä oli tässä.” Muistitietotutkimus Paimion parantolan potilaiden kokemuksista 1940–1960-luvuilta. Pro Gradu -tutkielma, 2021