Sjundbyn linna

Kuvassa Helene Schjerfbeckin maalaus.

Helene Schjerfbeckin maalaus Sjundbyn kartanosta vuodelta 1927. KUVA: KANSALLISGALLERIA.

HELENE SCHJERFBECK VIIHTYI SJUNDBYN linnassa

Luonnoslehtiöön on piirretty kuva hevosesta ja makaavasta koirasta. Alalaitaan kirjatusta päiväyksestä selviää piirroksen olevan elokuulta 1876. 

Tekijä on tuolloin 14-vuotias Helene Schjerfbeck, joka kuvasi lehtiöönsä Sjundbyn eläinten lisäksi ihmisiä sekä Raaseporin raunioita. Ehkäpä piirtäminen toi lohtua myös suruun, sillä Helenen isä oli kuollut vain puoli vuotta aiemmin.

Nuoresta iästään huolimatta Helene Schjerfbeckin lahjakkuus oli jo huomattu: Hän kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa jo kolmatta vuotta. Taiteesta tuli hänen elämänsä: 18 vuotta täytettyään Helene lähti Pariisiin senaatilta saamansa matka-apurahan turvin ja hän on yksi tunnetuimpia taidemaalareitamme.

Kuvassa Helene Schjerfbeckin maalaus Sjundbyn kartanosta vuodelta 1927.

Valjastettu hevonen ja koira Helene Schjerfbeckin luonnoskirjasta vuodelta 1876. KUVA: KANSALLISGALLERIA.

Onnen hetkiä Sjundbyssä

Siuntiossa sijaitseva Sjundbyn linna oli Helenelle tärkeä paikka, ja hän viihtyi siellä mainiosti serkkujensa vieraana. Paikka oli suuri vastakohta hänen lapsuusvuosien vaatimattomalle kodille, jossa leskeksi jäänyt äiti huolehti Helenestä ja tätä kaksi vuotta vanhemmasta Magnus-veljestä. Helene oli saanut myös vakavan lonkkavian kaaduttuaan pikkutyttönä.

Pauhaavan kosken rannalla sijaitseva keskiaikainen linna oli tullut suvun piiriin Helenen tädin avioiduttua linnan omistajan Thomas Adlercreutzin kanssa. Kartano oli ollut suvun hallinnassa jo vuodesta 1698 alkaen.

Vaikuttava Sjundbyn linna seisoo jyhkeänä jyrkällä ja kallioisella mäenharjanteella, kahden joen välissä. Länsirannalla jököttää edelleen Helene Schjerfbeckin useisiin tauluihin ikuistama kivimakasiini. Helenen aikoihin, 1900-luvun alussa joella ajoivat vielä höyrylaivat ja läheinen Pikkala oli tärkeä kauppapaikka.

Myös Kaarina Maununtytär vieraili linnassa

Sjundbyn linna on kuulunut useille aatelissuvuille. Onpa linnassa vieraillut muun muassa Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso Kaarina Maununtytär. Pariskunnan tytär Sigrid Vaasa oli naimisissa linnan omistajan Henrik Tottin kanssa, kun Kaarina Maununtytär kävi tytärtään Sjundbyssä tapaamassa.

Kun Helene leikki lapsuuden kesinään serkkujensa kanssa Sjundbyn linnassa, erityisesti heitä kiehtoi Kaarina Maununtyttären upea kamari. Sen Helene Schjerfbeck ikuisti tauluksi 1890, ja serkutkin saivat toimia usein Helenen malleina.

Upea linna vihreine ympäristöineen innoitti taiteilijaa useisiin muihinkin taideteoksiin. Sjundbyssä syntyivät muun muassa teokset Tyttö punaisella sohvalla (1882), Vene lummelammessa (1883), Sjundbyn puistikosta maalattu Puistonpenkki (1883) ja Vanha herraskartano (1901).

Jaa somessa