Hvitträsk & Tarvaspää

Sukella HvitträskIN & TarvaspääN historiaan!

Marilon retkellä Hvitträskiin ja Tarvaspäähän to 7.5.2026 klo 11–16.30:

• Oppaamme, kirjailija Milla Ollikainen, johdattaa sinut Hvitträskin naisten tarinoihin.
• Tutustut Tarvaspään opastetulla kierroksella Akseli Gallen-Kallelaan graafikkona.
  
• Nautit lounaan idyllisessä Cafe Zoceria Tarvaspäässä.
• Hinnat alkaen 149 €

LOJA JA MATHILDA – HVITTRÄSKIN KIEHTOVAT NAISET

Kirkkonummella sijaitsevan Hvitträskin rakennuttivat arkkitehdit Eliel Saarinen (1873–1950), Armas Lindgren (1874–1929) ja Herman Gesellius (1874­–1916) yhteiseksi asuin- ja työtilakseen.

Nyt miehinen kolmikko jätetään sivurooliin, ja päähenkilöiksi nostetaan Loja Saarinen ja Mathilda Saarinen! Hvitträskin oppaan lisäksi toisena oppaanamme toimii Mathilda -kirjan vuonna 2025 julkaissut Milla Ollikainen. Kirja on biofiktio Lojan ja Mathildan elämästä.

Taiteilijakommuunin elo oli kuin saippuaoopperasta. Ennen kuin porukka oli ehtinyt edes siirtyä kirjoille Kirkkonummelle, Eliel Saarinen oli rakastunut Herman Geselliuksen sisareen Loja Geselliukseen.

Elielin puolison Mathilda Saarisen sydän sykki puolestaan Herman Geselliukselle ja kas, pariskunnat järjestivät yhteisen vihkitilaisuuden.

Löysikö Mathilda onnensa?

Armas Lindgrenin puoliso ei periaatteiden naisena hyväksynyt avioeroja. Jo parin vuoden kuluttua muun muassa Kansallismuseon suunnitellut arkkitehtitoimisto hajosi. Lindgren perheineen muutti pois Hvitträskistä vuonna 1905.

Saaristen muutettua 1923 Yhdysvaltoihin Hvitträsk toimi heidän kesäasuntonaan aina vuoteen 1949 asti.

Kenen haudat löytyvät piha-alueelta ja mitä sen jälkeen Hvitträskille tapahtui?

Nautimme keittolounaan Tarvaspään pihapiirin 1850-luvulla rakennetun huvilan Cafe Zoceriassa.

Kuuntele YLE Areenan juttu Milla Ollikaisesta ja siitä, miten Mathilda syntyi

Tarvaspää oli Gallen-Kallelan unelmien täyttymys

Akseli Gallen-Kallela nähtiin toisinaan Hvitträskissä ystävänsä Eliel Saarisen vieraana. Vuonna 1910 hän rakennutti oman ateljeensa Tarvaspään Espooseen.

Luonteeltaan tulinen, elämännälkäinen ja levoton Akseli Gallen-Kallela alkoi kunnostaa aiemmin ateljeena toiminutta Tarvaspäätä perheelleen kodiksi. Tavoitteena oli toteuttaa nuoruudenaikainen haave: ”Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta”, hän oli kirjoittanut.

Ateljee pyöreine torneineen, kapeine kierreportaineen, sokkeloineen ja salakäytävineen valmistui vuonna 1913.

Mitä kaikkea Gallen-Kallela nikkaroi omaan kotiinsa? Entä saiko levoton taiteilija rauhan elämäänsä Tarvaspäässä?

Tarvaspään opastetulla kierroksella kuulemme taiteilijan elämästä enemmän ja tutustumme Gallen-Kallelan rooliin suomalaisen grafiikan uranuurtajana ja graafisen ilmaisumuodon kehittäjänä.

Katselmuksessa tarkastellaan Gallen-Kallelan monipuolisuutta grafiikan kentässä varhaisista vuosina 1895–1896 syntyneistä teoksista 1910-luvun puolivälin teoksiin sekä moderniin käyttögrafiikkaan, kuten ikoniseen Bil Bol-julisteeseen.

Gallen-Kallelan mustavalkoisen ilmaisuun painottuva grafiikka sai ansaittua huomiota erityisesti kansainvälisesti muun muassa Die Brücke -ryhmän keskuudessa – sen sijaan kotimaassa aikalaisyleisö vieroksui pelkistettyjä paperipohjaisia teoksia. Näyttely pohjautuu taidehistorioitsija FM Elias Djupsjön tekemään tutkimukseen Gallen-Kallelan grafiikasta.

Kuvat: Topi Leikas, Marjo Tiirikka