Upeat historialliset kohteet Hvitträsk ja Tarvaspää

kaksi klassikkokohdetta yhdellä retkellä

Arkkitehdit Eliel Saarinen (1873–1950), Armas Lindgren (1874–1929) ja Herman Gesellius (1874­–1916) suunnittelivat Hvitträskin yhteiseksi asuin- ja työtilakseen. Talo rakennettiin kansallisromanttiseen tyyliin. Tarina kertoo, että toimistotuolit tehtiin tarkoituksella niin epämukaviksi, etteivät kokoukset venyisi liian pitkiksi.

Taiteilijakommuunin elo oli kuin saippuaoopperasta. Ennen kuin porukka oli ehtinyt edes siirtyä kirjoille Kirkkonummelle, Eliel Saarinen oli rakastunut Herman Geselliuksen sisareen Loja Geselliukseen.

Elielin puolison Mathilda Saarisen sydän sykki puolestaan Herman Geselliukselle ja kas, pariskunnat järjestivät yhteisen vihkitilaisuuden.

Lindgrenin puoliso ei periaatteiden naisena hyväksynyt avioeroja. Jo parin vuoden kuluttua muun muassa Kansallismuseon suunnitellut arkkitehtitoimisto hajosi. Lindgren perheineen muutti pois Hvitträskistä vuonna 1905.

Saaristen muutettua 1923 Yhdysvaltoihin Hvitträsk toimi heidän kesäasuntonaan aina vuoteen 1949 asti. Entä kenen haudat löytyvät piha-alueelta ja mitä sen jälkeen Hvitträskille tapahtui? Kuulemme sen opastuksella.

Tarvaspäässä palataan Keniaan

Nautimme keittolounaan Tarvaspään pihapiirin 1850-luvulla rakennetun huvilan Cafe Zoceriassa. Sen jälkeen tutustumme Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspäähän ja Paluu Keniaan -näyttelyyn. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Taiteilija oleskeli Afrikassa 1909–10 ja tallensi Itä-Afrikan elämänmenoa ja maisemia. Paluu Keniaan -näyttelyssä on kattava kokoelma Gallen-Kallelan maalauksia, taiteilijan keräämiä etnografista ja eläintieteellistä esineistöä.

Tarvaspää oli Gallen-Kallelan unelmien täyttymys

Luonteeltaan tulinen, elämännälkäinen ja levoton Akseli Gallen-Kallela palasi kolme vuotta kestäneeltä Amerikan matkaltaan vuonna 1926 ja alkoi kunnostaa aiemmin ateljeena toiminutta Tarvaspäätä kodiksi perheelleen.

Taiteilija oli suunnitellut Tarvaspään itse tavoitteenaan toteuttaa nuoruudenaikainen haaveensa: ”Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaat kiveä, honka- ja tammipuuta”, hän oli kirjoittanut.

Ateljee pyöreine torneineen, kapeine kierreportaineen, sokkeloineen ja salakäytävineen valmistui vuonna 1913.

Mitä kaikkea Gallen-Kallela nikkaroi omaan kotiinsa? Entä saiko levoton taiteilija rauhan elämäänsä Tarvaspäässä? Sinne ei vieraita kaivattu – mutta keille kuuluisuuksille ovi kuitenkin aukeni? Nämä kaikki selviävät opastuskierroksella.

Kuvat: Topi Leikas, Ilari Järvinen, Maija Huitu, Gallen-Kallelan museo, Marjo Tiirikka
Katso lisää kuvia